| |
|
 |
|
|
|
 |
|
 |
| |
|
Esittely
Pühalepan Laurin kirkko (Püha Laurentsiuse kirik) on Hiidenmaan vanhin rakennus. Liivinmaan ritarikunta rakennutti luonnonkivistä tehdyn kirkon 1200-luvulla linnoituskirkoksi.
Kirkossa on Viron ainoa kivialttari. Vuonna 1636 valmistuneen dolomiittisen saarnastuolin kiinnostavimpia yksityiskohtia ovat kiviset barokkiveistokset, jotka on tehnyt haapsalulainen kuvanveistäjä Joachim Winter.
Kirkon nykyinen ulkoasu on vuodelta 1863, jolloin rakennusta ja kirkontornia kohotettiin. Vuonna 1874 torni sai pyramidikaton.
Neuvostomiehityksen aikana vuonna 1951 kirkkoa alettiin käyttää varastotilana. Myöhemmin rakennus jäi tyhjilleen ränsistymään, kunnes se entisöitiin vuonna 1993.
Kirkon vieressä sijaitsevaan hautakappeliin on haudattu kreivitär Ebba-Margaretha Stenbock (1704-1776), jonka isoisoisälle Jacob de la Gardielle kuului aikoinaan koko Hiidenmaa.
Pühalepa on Itä-Hiidenmaan vanhinta asutettua alaa. Tuliroviolla poltetulle marttyyrille Pyhäle Laurille omistettu kirkko on saaren vanhin kirkko ja samalla vanhin rakennus. Kirkon rakennutti Liivinmaan ritarikunta 1270-luvulla. Alkuperäinen kirkko oli aikakauden mukaisesti hyvin yksinkertainen. Se oli yksilaivainen, eikä sillä ollut tornia eikä sakastia. Kuorissa oli pieni kuorinpääty, kuori liittyi kylkiäisenä kirkkosaliin. Kuorin holvien päällä oli seurakuntalaisten piilopaikka. Kirkko tuhoutui venäläisten hyökkäyksissä Liivinmaan sotien aikana vuonna 1575.
1600-luvulla kirkko rekonstruoitiin vanhaa rakennusta matalampana. Vain kuori sai silloin ristiholvin. Leveän länsiportaalin lisäksi rakennettiin portaali etelään. Kellotornin peruskivi muurattiin hieman myöhemmin.
Nykyisen ulkoasunsa kirkko sai vuosina 1860-1863. Kirkkomuuria kohotettiin, kirkkosali ja kuori saivat yhteisen katon ja salille rakennettiin peiliholvikatto. Pitkulaisia ikkunoita tehtiin suuremmiksi ja ikkunattomaan pohjoispäätyyn hakattiin ikkunoita. Teräväkaarinen pseudogoottilainen ikkuna valaisi idästä myös kuorinpäädyn ja länsiportaali koristeltiin saman tyylin mukaisesti. Kellotornia kohotettiin kahdella kerroksella ja myöhemmin, vuonna 1874, se kruunattiin uusgoottilaisella pyramidikatolla.
Barokkinen seinälyhty ja puoli metriä leveä kastemalja ovat muita sisutuksen huomattavimpia elementtejä.
Kirkkopuistossa on kaksi kaunista ympyräristiä, ainoat Hiidenmaalla ja Saarenmaalla. |
|
|
 |
|
 |
|
|
|
|
