| |
|
 |
 |
 |
| |
| VAPAUSSODAN MUISTOMERKKI RÕUGESSA |
|
| Osoite |
|
Rõuge, Rõuge vald, 66201 |
|
|
|
|
 |
|
 |
|
|
|
|
|
|
| |
|
Esittely
Vapaussodassa kaatuneiden ja haavoihinsa kuolleiden 200 rõugelaisen muistoksi pystytettiin seurakunnan pastorin, Valter Viksin esityksestä vuonna 1926 kirkon viereen, Rõuge-Haanja -maantien toiselle puolelle taiteilija Voldemar Mellikin (1887-1949) suunnittelema muistomerkki. Patsaan etupuolella on kiveen kaiverrettu teksti "1918-1920. Kunnia kaatuneille! Kiitollinen Rõugen pitäjä". Muistomerkin paljasti juhlallisesti 3.10.1926 kenraali Juhan Tõrvandi (1883-1942).
Eräänä vuoden 1945 syysyönä bolsevikit räjäyttivät patsaan ja pronssisotilaan; sen peruskivet kaivettiin patsaan lähelle maahan. Paikallinen taiteilija Aksel Ollmann - tietäen patsaan kulttuuriarvon - kaivoi polvesta vahingoittuneen pronssimiehen yöllä maasta pois, lainasi hevosen ja vankkurit, kuljetti 2,28 m pitkän ja 320 kg painavan patsaan kotiinsa ja hautasi sen kotitalonsa pihaan. Avustajina hänellä olivat August Kirch ja Osvald Kimask. Myöhemmin A. Ollmann rakensi samalle paikalle puuvajan. Naimisiin mennessään hän kertoi patsaaseen liittyvän salaisuuden myös puolisolleen Lindalle.
Kesällä 1988 pidettiin muistopatsaan lähellä kokous, jossa käsiteltiin muistopatsaan uudelleen rakentamista. Vapauden valvojan kohtalo ei ollut tiedossa, mutta A. Ollmannin leski Linda kertoi patsaan sijainnin kokousväelle. Väki lähti heti patsaan sijaintipaikalle ja kaivoi patsaan esille, asetti sen autoon ja peitteli sen Heino Kannin Viron ensimmäisen itsenäisyyden ajalta peräisin olevalla sini-musta-valkoisella lipulla. Tämä jälkeen patsas vietiin muistomerkin alkuperäisen sijaintipaikan kautta ajaen H. Kannin aittaan säilytettäväksi.
Patsaan restauroi Ars Monumentaal, ja 30. lokakuuta 1988 patsas julkistettiin uudelleen. |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
