Jõhvin Mikaelin Kirkko

Jõhvin Mikaelin Kirkko / Esittely

Linnoituskirkoksi rakennettu Jõhvin Pyhän Mikaelin kirkko (Püha Mihkli kirik) on eräs Viron vahvimmin linnoitetuista kirkkorakennuksista. Todennäköisesti kirkosta pääsi salakäytävän kautta lähellä olevaan linnaan.
Arkkienkeli Mikaelille omistettu kirkko on Viron suurin yksilaivainen kirkko.
Kirkon kellariin on rakennettu mielenkiintoinen museo, jonne pääsemiseksi on astuttava ikivanhan ylimyksen miekan ja pääkallon yli.
Kirkon syntymäkertomuksen mukaan kaksi veljeä aikoi kumpikin rakentaa linnan samaan paikkaan. Riiasta kehkeytyi tappelu ja toinen veljistä tappoi käsikähmässä veljensä. Hän katui syvästi ja päätti hyvittää veriteon rakentamalla kirkon, eikä linnaa. Tarinan mukaan ylimyksen leveä hattu, hansikas ja miekka ovat edelleen säilössä kirkon uumenissa.
Kirkko pystytettiin ilmeisesti 1300-luvulla ja se oli alkujaan holviton ja torniton linnoituskirkko. Kirkosta rakennettiin vahva rakennus, sillä se sijaitsee Narvan ja Tallinna välisellä tiellä. Siitä on todisteena myös länsiseinän yläosassa sakarareunainen uloke, jota käytettiin taistelutasanteena. Parvelta käsin kirkkoa pystyttiin suojelemaan pyssyllä ja varsijousella, ulokkeen lattialuukuista kaadettiin vihollisen niskaan kuumaa vettä, tervaa ja kiviä.
Kirkon puolustuskykyä vahvistettiin 1700-luvulla mm. rakentamalla tilat tuliaseille, kaivamalla vallihauta ja pystyttämällä vartiotorni. Kirkko kuului ilmeisesti osana nyt tuhoutuneen Edisen ja Järven vasallilinnojen puolustusjärjestelmään. Linnojen ja kirkon välisiä salakäytäviä ei kuitenkaan ole löydetty. Kronikoissa on kerrottu kirkosta, että Liivinmaan sodan aikana 1500-luvulla venäläiset olivat polttaneet kirkossa paljon talonpoikia.
Kirkko on harvinaisen leveä yksilaivaiseksi kirkoksi, matalat holvit nojaavat seinää vasten rakennetuille jykeville pilareille.
Kirkontornin huippu valmistui vuonna 1875.
Kirkon puinen barokkisaarnastuoli vuodelta 1728 ja riemukaaren krusifiksi on tehty kuvanveistäjä J. V. Raben ateljeessa.
Alttarin alla olevat holvattuja huoneita käytettiin aikaisemmin juureskellarina. Nyt toinen niistä on muutettu pysyvästi kappeliksi - kirkon historiasta tiedetään, että kellaritilassa on aikaisemminkin pidetty pienimuotoisia Jumalanpalveluksia ja seremonioita. Toisessa kellarihuoneessa toimii historiallinen museo, johon on koottu vanhaa arvoesineistöä ja arkisia käyttötavaroita Itä-Virumaan alueelta. Lasimaalaus kalkkiseinällä kertoo kirkon syntytarinan. Näyttelysalin ja kappelin välisessä tilassa on lasitettu lattia, jonka alla säilytetään muinaisen ylimyksen maisia jäännöksiä – ruskeaa pääkallon palaa ja miekkaa.