Kirumpään Linnoituksen Rauniot

Kirumpään Linnoituksen Rauniot / Esittely

Ensimmäiset kirjalliset lähteet Võhandu-joen rannalla sijaitsevasta Kirumpään linnoituksesta ovat vuodelta 1322, jolloin Liettuan ruhtinas Gediminas tuhosi sen. Linnoitukseen on hyökätty jatkuvasti - se on tuhoutunut ja rakennettu uudelleen monta kertaa. 1400-luvun lopulla se muotoutui leirilinnoituksen tyyppiseksi tornilinnoitukseksi sisäpihoineen ja ympäröivine muureineen. Mahtava tykkitorni sijaitsi linnoituksen lounaisnurkassa. Linnoitus tuhoutui lopullisesti Venäjän ja Ruotsin välisen sodan aikana vuonna 1656.
Tiedetään, että Pohjan sodan aikana vuonna 1701 alueella leiriytyivät Ruotsin väet. Linnoitusten ympärille kehittyi aina suuria kaupankävijöiden ja käsityöläisten asujaimistoja. Kirumpään asutus on ollut tällaisista eräs suurimpia. Sotaväkien eli leirien pysähtymisestä alueella on antanut nimensä Leirimäelle, jonka länsiosassa linnoitus sijaitsi. Vuonna 1784 perustettiin sen lähelle Võrun kaupunki. Linnoituksen raunion kiviä käytettiin kaupungin rakentamiseen. Linnoituksen vieressä sijaitsevat lehmukset on istutettu vuosina 1939-1940.