Pyhäjoen Kapinan Muistomerkki Harjumäellä

Pyhäjoen Kapinan Muistomerkki Harjumäellä / Esittely

Vuonna 1640 rakensi Sõmerpalun kartanonherra pari vuotta aiemmin valmistuneen vesimyllyn lisäksi Võhandun joelle myös uuden sahamyllyn. Vuosi oli sääolosuhteiden puolesta hyvin vaikea eikä vuoden 1642 kevätkään ollut vielä suotuisa. Kato uhkasi jo toista vuotta peräkkäin.
30. huhtikuuta tuli 60 talonpoikaa, joiden joukossa oli miehiä kauempaakin, kartanonherra Ohmin juttusille. He lupasivat odottaa vielä 8 päivää, mutta ellei sää sen aikana parannu, on selvää, että Võhandu, jota myös Pyhäksi joeksi nimitettiin, on suuttunut myllyn ja padon rakentamisesta ja tekojärvestä. Kartanonherra ei luovuttanut eikä sää muuttunut paremmaksi.
8. heinäkuuta 1642 talonpojat hyökkäsivät myllyyn, polttivat sen ja rikkoivat padon. Tavoitteena oli lepytellä pyhää jokea, jonka arveltiin olevan Ukkosen asuinpaikka.
Kapina kukistettiin sotaväen avulla ja talonpoikia rangaistiin kovalla kädellä. Pyhäjoen levottomuudet jäivät virolaisten viimeiseksi yritykseksi suojella kansanuskoaan julkisella taistelulla.
Kapinan 330. vuosipäivänä vuonna 1972 paljastettiin Harjumäellä muistomerkki. Kivessä on teksti: Pyhäjoen kapina 1642.