Rõugen Maarjan Kirkko

Rõugen Maarjan Kirkko / Esittely

Ensimmäinen kivikirkko rakennettiin Rõugeen 1500-luvulla kartanonherra Kurselin kustannuksella. Hän lahjoitti kirkolle myös maata. Elämä keskittyi kirkon ympärille - sinne perustettiin koulu, kapakka, kauppa ja apteekki, jossa työskenteli lääkäri. Lähellä sijaitsi myös hautausmaa. Ensimmäinen pastori oli Cristiern Henrici (1626-1627), toinen Kaspar Lessias (1633-1657).
Vuonna 1730 rakennettiin Pohjansodassa tuhoutuneen kirkon tilalle uusi ja 15.8.1730 se vihittiin neitsyt Maarian nimelle omistettuna. Vuonna 1854 kirkko sai omat urut (edelliset oli vuokrattu vuonna 1836) ja R. von Mühlenin maalaaman alttaritaulun Kristus ristillä. Vuonna 1860 kirkkoon tehtiin peruskorjaus. Seiniä korotettiin ja kirkko päällystettiin peiliholvilla. Korjaustöitä on tehty tämän jälkeenkin - niistä tärkein ja perusteellisin vuonna 1924. Vuonna 1930 kirkko sai Kriisan veljeksien rakentamat uudet 31-rekisteriset urut. Kriisan veljesten urkumestarit olivat kotoisin Rõugen läheltä Kokemäen kylästä.
Ensimmäinen virolainen pastori kirkossa oli Rudolf Gottfried Kallas (1886-1901). Pastori Valter Viksin aikana (1922-1936) rakennettiin uudelleen tuhoutunut pappila ja paljastettiin Vapaussodan muistomerkki.