Vapaussodassa Kuolleiden Saarelaisten Monumentti

Vapaussodassa Kuolleiden Saarelaisten Monumentti / Esittely

Patsaan kuvanveistäjä Amandus Heinrich Adamson (1855-1929) on yksi Viron kuuluisimmista kuvanveistäjistä, hänen tunnetuin työsä on Russalkan patsas Tallinnassa. Oman taidekoulutuksensa hän sai Pietarin Taideakatemiassa, jonka kunniatohtori hän myöhemmin oli. Oman elämänsä erinevillä etapeilla eli hän vuoroin Pariisissa ja vuoroin Italiassa, jossa patsas valmistui. V. 1924 muodostettiin Eesti Seltsin johdolla komitea, jonka tehtävänä oli valvoa, ettei sodassa kaatuneiden saarelaisten muisto jää unhoon.
Patsaan rakentaminen alkoi v. 1927 Italiassa, Amandus Adamsonin toimesta. Patsaan vihkiminen oli 29 pv heinäkuuta v. 1928. Alkusanat lausui silloinen parlamentin puhemies Jaan Tõnisson.
Monumentille lisättiin myöhemmin 2 pronssitaulua 82 sodassa kaatuneen ja 77 haavoittuneen saarelaisen nimien kanssa. 18 kesäkuuta 1941 särkivät Venäjän kommunistit monumentin. Patsas löydettiin v. 1941 syksyllä ja palautettiin entiseen kohtaansa takaisin.
Toisen kerran lyötiin muistomerkki rikki huhtikuussa 1945, kun Venäläiset tulivat takaisin Saarenmaalle. Venäläiset merimiehet upottivat luultavasti patsaan mereen, sitä ei myöhemmin ole onnistuttu löytämään.
Samalla historiallisella paikalla on ollut myös Saarenmaan kuuluisan kommunistin - Viktor Kingisseppan monumentti. Kaupunki kantoi hänen nimeään vuosina 1952-1988.
Saarenmaalta, Leisistä kotoisin oleva kuvanveistäjä Mati Varik (joka oli myös yksi Kingisseppan monumentin tekijöistä), muovaili piirustusten pohjalta sotamiehen patsaan ja 23 kesäkuuta 1990, virolaisten Voitonpyhänä, asetettiin patsas taas omalle paikalleen.