Baltian maat

Suomalaiset tekevät vuosittain runsaat neljä miljoonaa matkaa Suomenlahden yli. Useimpien matka poikkeaa Tallinnaan, Pärnuun, Haapsaluun, Saarenmaalle tai Tarttoon.
Automatka Baltiaan antaa ajankohtaisen kuvan siitä, miten Itämeren rantavaltiot ovat muuttuneet sitten 1990-luvun alun dramaattisten vuosien.

Kolmen eri aikakauden arkkitehtuuri - aika ennen toista maailmansotaa, neuvostovallan kausi ja viimeisen runsaan kymmenen vuoden aikana rakennetut talot - erottuvat selvinä aikakerroksina ja muodostavat valtavia kontrasteja.

Harmaatiilinen, yli kymmenkerroksinen neuvostovallan aikainen asuintalo ja Hansa Bankin uusi pyöreä, vähän korkeampi lasipalatsi seisovat rinnakkain Väinäjoen jokitörmällä Riikassa, ja Vilnassa keskiaikainen kirkko on kahden korkean lasiseinäisen toimistotalon välissä.
Niin luterilaiset kuin katoliset ovat kestäneet neuvostovallan vuodet yllättävän hyvin verrattuna kirkkojen kohtaloihin Venäjällä. Kaunasin vanhassa keskustassa, Vilnassa ja Riikassa sekä eri puolilla Baltian maaseutua on kirkkoja, linnoja ja kartanoita sekä julkisia rakennuksia, jotka edustavat goottilaista ja barokin tai renessanssin arkkitehtuuria.

Kolmen maan kierroksella valuutan kanssa tahtoo mennä sekaisin, kun mukana on Viron kruunuja, Latvian lateja ja Liettuan litejä. Ruoka ja bensa ovat edelleen halpoja Suomen hintoihin verrattuna.

Ihmiset ovat kaikissa maissa ystävällisiä, vaikka kieliongelmat rajoittavat vilkasta keskustelua.

- Liettualaiset sanovat, että latvialaiset ovat pidättyväisiä ihmisiä. Latvialaiset sanovat, että virolaiset ovat etäisiä ihmisiä ja virolaiset sanovat, että suomalaiset ovat kylmiä ihmisiä, kuvaili kansallisuuksien eroja nuori latvialainen insinööri.

http://www.iltalehti.fi/tsau/matkajutut/2263.shtml