Särevere Mõis ja Mõisapark

Särevere Mõis ja Mõisapark / Esittely

Säreveren kartano sijaitsee Türin moreenialueella Pärnujoen varrella. Ensimmäiset kirjalliset tiedot kartanosta ovat vuodelta 1611, jolloin Ruotsin kuningas Kaarle IX antoi kylän ja myllyn läänityksenä Peeter Känferille.
Kartanon historia on värikäs. Kartano on kuulunut von Nierodteille, von Uexküll-Güldenbandeille ja von Schillingeille, jotka olivat myös kartanon viimeiset baltiansaksalaiset omistajat.
Nykyinen puinen päärakennus on rakennettu 1800-luvun lopulla (1). Vuonna 1860 rakennettiin puuleikkauksin koristeltu puuveranta (2, 3, 5). Rakennus on kaksikerroksinen ja sen julkisivu on melko yksinkertainen. Toisessa kerroksessa sijaitsevat tällä hetkellä kotitalousluokat, ensimmäisessä kerroksessa koulun kirjasto, julkinen internet-piste, koulun museo ja juhlasali (4).
Kellari on holvattu.
Kartanokokonaisuuteen kuuluu lisäksi saha, palvelusväen talo, kellari, aitta ja sauna. Kartanon päärakennusta ympäröi hyvin hoidettu puisto.
Säreveren ritarikartanosta tuli vuonna 1919 kruununtila, jonne perustettiin 1924 kotitalouskoulu ja 1939 tarkastusapulaisten koulu. Säreveressä on toiminut vuodesta 1947 opisto, jonka nimi ja opetussuunnitelma on vaihtunut aikojen kuluessa. Tällä hetkellä Säreveressä toimii Türin tekniikka- ja maatalouskoulu, jossa opetetaan kotitalousaineita (ompelu ja ruoanlaitto), maataloutta, autonkorjausta, yritystoimintaa, liikkeenjohtoa, hevostenhoitoa ja turkiseläinten kasvatusta.
Türin tekniikka- ja maatalouskoululla on tiiviit suhteet baltiansaksalaisiin kartanonomistajiin, jotka vierailevat Säreveressä joka vuosi.